5.5.2019


Suomi-Venäjä-seuran Kemin osasto järjestää perinteiset kukkatilaisuudet 74. voitonpäivänä 9.5.2019 neuvostoliittolaisten sotavankien haudoilla Ajoksessa ja Vallitunsaaressa, klo 11.00 ja 12.00.  
Vallitunsaaressa kokoonnutaan hautausmaan luona klo 10.55 ja itse kukkatilaisuus alkaa klo 11.00. Vallitunsaaressa sijaitsi II maailmansodan aikana Saksan kolmannen valtakunnan rangaistus- ja sotavankileiri, jonka hautausmaalle on haudattu 136 neuvostoliittolaista sotavankia. Vainajien nimiä osastomme ei ole yrityksistä huolimatta pystynyt saamaan selville.

Ajoksessa kokoontuminen on  hautausmaan portilla osoitteessa Sotavanginkuja 1, klo 11.50 ja kukkatilaisuus klo 12.00. Ajoksessa sijainnut Suomen armeijan sotavankileiri nro 9 saavutti jo sodan aikana kyseenalaista kansainvälistä kuuluisuutta suurilla kuolleisuusluvuillaan. ajoksen leiri oli yksi Suomen suurimmista ja vuosina 1941-44 siellä menehtyi noin 1670 sotavankia. Leirin hautausmaalle kolmisen vuotta sitten pystytetyssä nimitaulussa on eri lähetistä koottuna 1666 kuolleen neuvostovotavangin nimet.

Kukkatilaisuuden jälkeen onSuomi-Venäjä-seuran Kemin osaston järjestämä kahvitarjoilu tilaisuuksiin osallistuneille hotelli Yopuussa, Eteläntie 227, Kemi,  Tervetuloa!

10.4.2019

Totalnyj Diktant ja Trud Kemissä lauantaina 13.4.2019



Avoimet ja maksuttomat venäjänkielen oikeinkirjoitustestit Kemissä, TUL-salissa lauantaina 13.4.2019. Testien johtajana toimii Evgenija Lukovitskaja Murmanskin Suomen ystävien yhdistyksestä. Totalnyj Diktant on tarkoitettu äidinkielenään tai äidinkielenomaisesti venäjää puhuville ja Trud venäjää vieraana kielenä opiskeleville. Trud sopii jo kielen alkeet hallitseville.

Trud testin info aloitetaan lauantaina 13.4. klo 13.00 TUL-salissa ja Totelnyj Diktant testi klo 13.30 samassa paikassa.


Totalnyj Diktant

Totalnyj Diktant on kerran vuodessa järjestettävä venäjänkielen kirjoittamisen opetustapahtuma. Totalnyj diktant on venäjän kielen oikeinkirjoituksen testi, jossa eri paikkakunnille eri puolilla maailmaa kokoontuneet osallistujat kirjoittavat sanelusta vuosittain vaihtuvan tekstin. Sanelu välitetään samanaikaisesti internetin välityksellä ja lukijoina käytetään filologian ammattilaisia ja venäläisiä julkisuuden henkilöitä.

Tapahtuman päätavoite on tarjota osallistujille ainutlaatuinen mahdollisuus testata venäjänkielen taitonsa. Totalnyj Diktant alkoi vajaat 20 vuotta sitten Novosibirskin yliopiston humanististen tieteiden tiedekunnan opiskelijoiden järjestämästä tapahtumasta, joka sittemmin on kasvanut maailmanlaajuiseksi satojatuhansien osallistujien tapahtumaksi. Viime vuosina testissä on saneltu tekstejä johtavilta venäläisiltä kirjailijoita, kuten Dmitry Bykovilta, Zakhar Prilepiniltä, Boris Strugatskilta, Dina Rubinalta, Alexey Ivanovilta, ja Jevgeny Vodolazkinilta.

Trud

Siinä missä Totalnyj Diktant on tarkoitettu venäjän kieltä äidinkielenään puhuville, niin sen rinnakkaistesti Trud on suunnattu venäjänkieltä opiskeleville muita kieliä äidinkielenään käyttäville. Trud koostuu kymmenestä mielenkiitoisesta tehtävästä joiden lisäksi osallistuja halutessaan voi kirjoittaa lyhyen sanelun.

Trud on hyvin joustava tapa testata venäjän kielen taitoaan. Osallistuja voi suorittaa joko koko testin tai vain itselleen parhaiten sopivat osat. Pisteiden enimmäismäärä on 100 ja se arvioidaan viisiportaisella asteikolla.

Testien arvostelu tapahtuu osallistjien tietosuojaa kunnioittaen. Testattavan henkilöllisyys on vain testiä johtavan henkilön tiedossa. Samoin testien tulokset käsitellään salassa eikä arvosanaa saa tietoonsa kukaan muu kuin testin johtaja ja testattava. Kemin testitapahtumaa johtaa murmanskilainen Evgenija Lukovitskaja.

Lisätietoja
Suomi-Venäjä-Seuran Kemin osasto ry
Arto Laakso
040-8127335
svs.kemi@gmail.com





14.3.2019

Kemin osaston vuosikokous 31.3.2019

Suomi-Venäjä-seuran - Samfundet Finland-Ryssland Kemin osaston vuosikokous pidetään sunnuntaina 31. maaliskuuta TUL-salissa, Torikatu 2. Kemi . Kokouksessa käsitellään sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat.

Kahvitarjoilu.  Tervetuloa!




12.3.2019

Kasakkalauluja Kemissä 23.3.2019


Konsertin järjestää Kemin kaupunginorkesteri yhteistyössä Suomi-Venäjä-Seuran Kemin osaston kanssa. SVS:n jäsenet voivat varata jäsenhintaisia lippuja puhelimitse osaston puheenjohtaja Arto Laaksolta 040-8127335 maaliskuun 15. päivään mennessä. Normaali-hintainen lippu maksaa 19€. Jäsenhintaisia lippuja on rajoitettu määrä.

Kasakkayhtye Vartan muodostaa kuusi ammattimuusikkoa, jotka hallitsevat mestarillisesti niin instrumentaali- kuin vokaaliteokset. Pääosassa ohjelmistossa ovat kasakkalaulut, joissa hyvin voimakkaasti ja kauniisti välittyy kasakoiden vuosisatainen historia.

Varta esittää kasakoiden isänmaallisia lauluja ja marsseja, kasakkalauluja sekä syvällisiä lyyrisiä melodioita ja leikillisiä lauluja. Ryhmä hallitsee virtuoosimaisesti useita soittimia (harmonikka, kobza, domra, erilaiset pillit, lyömäsoittimet ja perkussiot), mikä antaa yhtyeelle aivan omanlaisen ilmeikkään värin. Laulun moniäänisyys, voima, äänten kirjo ja tiivis tunnelma valloittavat kuulijan ensi sävelistä lähtien.



4.3.2019

Naistepäivän elokuvana "Kurjet lentävät"


Kansainvälistä naistenpäivää vietetään Kemissä 8. maaliskuuta neuvostoliittolaisen elokuvaklassikon "Kurjet lentävät" parissa. Kemin osasto esittää yhteistyössä Kemin kirjaston kanssa vuonna 1957 valmistuneen ja monilla kansainvälisillä festivaaleilla palkitun mustavalkoisen mestariteoksen suomeksi tekstitettynä. Elokuvaesitys on Kemin kulttuurikeskuksen pienessä auditoriossa (Marina Takalon katu 3) klo 16.30 alkaen.

Mihail Kalazotovin vuonna 1957 ohjaama surumielinen ja koskettava Kurjet lentävät kertoo kahden nuoren, Veronikan ja Boriksen, ja heidän läheistensä kohtaloista toisen maailmansodan kurimuksessa. Elokuva muistetaan erityisesti sen naispääosan esittäjän Tatjana Samoilovan loistavasta roolisuorituksesta ja Moisei Vainbergin koskettavasta musiikista. Elokuva palkittiin vuonna 1958 Cannesin elokuvafestivaalien pääpalkinnolla Kultaisella palmulla.

Elokuvan ikäraja on K12. Esitykseen on vapaa pääsy.











15.1.2019

Irinan Sitdikovan lumoavia kuvia tarunhohtoisesta Pohjolasta


Irina Sitdikova Kemissä
Kuvataiteilija Irina Sitdikova Kemin historiallisessa museossa. Kuva Ari Vuorela.
 Muinaiset kreikkalaiset uskoivat, että pohjoistuulen tuolla puolen  on outo ja ihmeellinen maa, Hyperborea, missä aurinko nousi ja laski vain kerran vuodessa ja mihin auringon jumala Apollo pakeni viettämään talvea äitinsä sukulaisten titaanien  luokse.  Kuvataiteilija Irina Sitdikovan mukaan Kuolan niemimaalla nykyiset asukkaat hellivät ajatusta, että tämä tarunhohtoinen pohjoinen ihmemaa sijaitsi välittömästi Irinan kotikaupungin Apatiitin läheisyydessä Hiipinätunturien yli tuhanteen metriin kurottavien huippujen takana.  

Kemin taidemuseossa järjestetyn kuivasivellintyöpajan jälkeen Irina lahjoitti
Kemin kaupungille tekemänsä kuvan Kemin kirkosta. Kaupungin puolesta
lahjan otti vastaan historiallisen museon näyttelymestari Janne Kuoppala.
Kuva Ari Vuorela.
Irina Sitdikovan Hyperborea, ja Kuolan niemimaan monet muut tarinalliset kerrostumat ja ulotttuvuudet,  avautuvat katsojan silmien eteen Kemin historiallisessa museossa tiistaina tammiskuun kahdeksas päivä avatussa taidenäyttelyssä "Hyperborea - Pohjoinen satujen maa". Näyttely, joka on samalla juhlistaa SVS:n Kemin osaston 75. toimintavuotta ja Kemin kaupungin 150-juhlavuotta, tuo esille  kaksikymmentä omaperäistä grattografiaa ja sekatekniikalla tehtyä taideteosta.

Irina Sidtikovan kuvien aiheet  kumpuavat Venäjän Lapiksikin kutsutun  Kuolan niemimaan ihmisistä, elämistä ja luonnosta. Näyttelyn avajaisissa Irina Sitdikova kertoi että hän on valinnut kohteet tietoisesti, koska hän haluaa antaa äänen niille, jotka eivät itse voi puhua.  Ja toden totta, kuvat lumikieppin sisälle kietoutuneesta riekosta tai talviuniltaan ennenaikaisesti herännestä karhusta johtavat ajatukset väistämättä ilmastomuutoksen kourissa rimpuilevaan arktiseen luontoon ja Varzugajoen hopeaisina loistavat lohien kyljet saavat pohtimaan pohjoisia jokia uhkaavaa luonnonvaraisten kalakantojen sukupuuttoa. Silti näyttelyn yleisilme ei ole millään tavalla synkkä tai epätoivoinen vaan voimakkaat persoonalliset kuvat henkivät ihmisen ja luonnon yhteyttä ja rakkautta pohjoista kotiseutua ja sen eläjiä kohtaan.

Uralilta Kuolan niemimaalle

Vaikka Irina Sitdikovan vahva ja omaperäinen ilmaisu ja aihenvalinta henkii pohjoisten alkuperäiskansojen kansanperinnettä, löytyvät taiteilijan omat juuret yli kolmen tuhannen kilometrin päästä eteläiseltä Uralilta. Irina Sitdikova syntyi vuonna 1965 Simin pikkukaupungissa Tseljabinskin alueen länsirajoilla. Taiteellisen oppinsa hän sai Permin taideopistossa viitisensataa kilometriä syntymäkaupungistaan pohjoiseen. Vuonna 1981 matka kohti pohjoista jatkui ja Irina asettui asumaan keskelle Kuolan niemimaata Murmanskin alueen toiseksi suurimpaan kaupunkiin Apatiittiin (Apatity), missä hän asuu edelleen miehensä Andrei Nesterovin ja kahden saksanpystykorvan kanssa.

Irina tunnetaan ahkerana taiteilijana, jonka laaja taiteellinen tuotanto käsittää maaluksia ja grafiikkaa, luonto– ja kierrätystaidetta sekä kuvituksia kirjoihin ja aikakausjulkaisuihin.  Hän on osallistunut näyttelyihin eri puolilla Venäjää ja aiemmin Suomessa hänen teoksiaan nähty yksityisnäyttelyissä Kemissä ja Keminmaassa. Hänen töitään on  Murmanskin alueen taidemuseon ja Venäjän Tiedeakatemian Pohjois-Euroopan tutkimuksen museon kokoelmissa sekä lukuisissa yksityiskokoelmissa Venäjällä, Suomessa, Norjassa ja Saksassa. Hän  on ollut jo vuosien ajana apatiittilaisten taiteilijoiden ryhmän Galleria M:n kantavia voimia ja vuonna 2016 hänet hyväksyttiin ensimmäisenä apatiittilaisena taiteilijana jäseneksi arvostettuun Venäjän taiteilijaliittoon.  Vuonna 2011 Murmanskin alueen kuvernööri palkitsi hänet alueellisella taidepalkinnolla.

Luonnonsuojelija ja Suomen sekä koirien ystävä


Ihan sattumalta Irinaa ei valittu Suomi-Venäjä-Seuran Kemin osaston 75-vuotisjuhlanäyttelyn taiteilijaksi. Kemiläisten ja keminmaalaisten Venäjän kävijöiden tuttu Irina on ollut jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. Aivan viime vuosikymmenen alkuvuosina Irinan töitä ihasteltiin Apatiitissa vuosittain järjestettävien Kivinen Kukka -korukivimessujen näyttelyissä ja pian tämän jälkeen osastojen yhteistyön puitteissa Irinalle tarjoútui mahdollisuus asettaa teoksiaan esille Keminmaan kunnatalolle. 
Irina Sitdikova on kotonaan Hiipinätuntureilla.
Kuva: Andrei Nesterov.
Tutustuminen suomalaisten,  varsinkin keminmaalaisen Suopajärven pariskunnan Mairen ja Unton, kanssa sytytti Irinassa mielenkiinnon suomen kieltä kohtaan. Alussa kieliopintoja ohjasi apatiitilainen Marta Fedorovna Perfilova ja myöhemmin hän on opiskellut suomea Rovala Opiston kesäkursseilla ja Sallan kesälukiossa.  Nyttemmin edesmennyt kaivosinsinööri Marta Fedorovna oli intohimoinen Suomen ystävä, joka omatoimisesti opiskeli suomen kielen sanakirjan ja kieliopin avustuksella ja jonka pyyteettömään apuun pulaan joutuneet kielipuolet suomalaiset niin monta kertaa nojautuivat ja jonka opissa monet apattilaiset aloittivat rajanaapurin kielen opinnot.

Irina Sitdikovaa sitoo Suomeen myös koiraharrastus. Irina on yhdessä miehensä Andrein kanssa kiertänyt koiranäyttelyitä Suomessa, Skandinavian ja Baltian maissa. Heidän saksanpystykorvansa Vahti onkin viiden maan muotovalio ja takavuosina se oli odotettu vakiovieras Kemin kesäisissä koiranäyttelyissä. Luonto ja luonnonsuojelu ovat tärkeä osa Irinan elämää myös taiteen ulkopuolella. Irinan somepalstoja seuraavat voivatkin jatkuvasti ihailla kuvia Venäjän, Suomen ja Skandinavian tuntureilta tai laskuveden paljastamilta Vienan meren rannoilta, soilta ja metsistä.

AL

Taidenäyttely
Irina Sitdikova: Hyperborea – Pohjoinen satujen maa
Kemin historiallisessa museossa 9.1.2019 – 17.2.2019
Näyttelyn järjestää Suomi-Venäjä-Seuran Kemin osasto ry

"Hyperborea - Pohjoinen satujen maa" -taidenäyttely avasi Suomi-Venäjä-seuran
kahdenkertaisen - tai tarkasti ottaen kolmenkertaisen - juhlavuoden
tapahtumat.  Tänä vuonna juhlitaan työn merkeissä osaston ja sen
keskusjärjestön perustamista 75 vuotta sitten. Kotikaupunki
Kemin perustamisesta tulee kuluneeksi kaksi kertaa enemmän 
eli 150 vuotta.



.




4.1.2019

Sääntömuutosinfo Kemissä 5.1.2019 klo 13.00



Tiedotus- ja keskustelutilaisuus koskien vireillä olevaa Suomi-Venäjä-seuransääntömuutosta. Sääntömuutoksen taustoista ja tavoitteista alustaa hanketta keskusseurassa koordinoiva järjestöpäällikkö Riku Savonen. Lisäksi paikalle on lupautunut Suomi-Venäjä-seuran Pohjois-Suomen piirin toiminnanjohtaja Marja Malmi.




Toiminnanjohtaja Marja Malmi  Järjestöpäällikkö Riku Savonen



Tilaisuus on avoin kaikille Suomi-Venäjä-seuran jäsenille. Toivomme jäsenistön saapuvan kertomaan mielipiteensä.

Kahvitarjoilu.

Lisätietoja: Arto Laakso, svs.kemi@gmail.com, 044-3061872